Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. Armo ja rauha teille Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Herra, armahda meitä. Kristus, armahda meitä. Herra, armahda meitä.
Me kaikki tunnemme sen tunteen, kun jokin on niin syvää, ettei se mahdu sanoihin. Johannes saa Ilmestyskirjassa tehtäväksi ottaa pienen kirjakäärön enkelin kädestä. Hänelle sanotaan: 'Ota se ja syö se.' Se maistuu suussa makealta kuin hunaja, mutta vatsassa se muuttuu karvaaksi. Tämä on elämän paradoksi, jota me jokainen kannamme. On hetkiä, jotka ovat kuin hunajaa – muistoja Benistä, hänen älykkyydestään, hänen tavastaan katsoa maailmaa uteliaasti, hänen naurustaan, kun hän puhui 'con chim airlines' -lentoyhtiöstään. Ne muistot ovat makeita, ne ovat lahja, joka sulaa kielellä. Mutta kun ne laskeutuvat sydämeen, ne muuttuvat karvaiksi, koska ne muistuttavat meitä siitä, mitä emme voi enää koskettaa.
Benjamin Vo oli poika, jonka mieli oli kuin kirkas, looginen koodi. Hän ei vain unelmoinut lentokoneista; hän eli niitä. Hän oli poika, joka rakasti lentokenttiä, katseli taivasta ja ymmärsi, että maailma on avoin ja täynnä mahdollisuuksia. Hänen uteliaisuutensa oli kuin valo, joka ei koskaan sammunut. Mutta tänään, kun katsomme tätä tekstiä – tätä pientä kirjakääröä, joka on sekä makea että karvas – meidän on kysyttävä: miten me voimme jatkaa matkaa, kun elämän makeus ja sen karvas ikävä kohtaavat?
Evankeliumissa Jeesus astuu temppeliin. Hän ei tule sinne hiljaa, vaan hän ajaa pois ne, jotka olivat tehneet rukouksen huoneesta kauppapaikan. 'Minun huoneeni on oleva rukouksen huone', hän sanoo. Jeesus puhdistaa tilan. Hän raivaa tilaa sille, mikä on olennaista. Ehkä meidänkin surumme on tällainen temppelin puhdistus. Kun kaikki ylimääräinen riisutaan pois, kun hiljaisuus laskeutuu kotiin, kun tuoli jää tyhjäksi, me huomaamme, että jäljelle jää vain yksi asia: yhteys Jumalaan. Se on se rukouksen huone, jota kukaan ei voi meiltä viedä.
Alan ja Thao, te olette kantaneet tätä surua nyt viisi kuukautta. Tiedän, että on hetkiä, jolloin se tuntuu ylivoimaiselta. Tiedän, että on öitä, jolloin syyllisyyden varjo hiipii huoneeseen. Se kuiskaa: 'Olisinko voinut huomata jotain aiemmin? Olisinko voinut suojella häntä paremmin?' Kuunnelkaa minua nyt: se ääni ei tule Jumalalta. Se on surun petollinen ääni. Benjaminin sairaus ei ollut teidän syynne. Se ei ollut rangaistus, se ei ollut teidän epäonnistumisenne. Se oli inhimillisen elämän särkymistä, joka on täysin meidän hallintamme ulkopuolella. Kuten Jeesus opetti sokeasta miehestä: 'Ei hän eikä hänen vanhempansa ole tehneet syntiä.' Laskekaa se syyllisyyden taakka maahan. Jumala ei syytä teitä. Benjamin ei syytä teitä. Te olette rakastaneet häntä tavalla, joka on heijastanut Jumalan omaa rakkautta. Se rakkaus on pyhää, ja se on se side, joka pitää teidät yhdessä nyt ja iankaikkisesti.
Muistatteko, kun Ben, tuo 15-vuotias poika, tarjoutui antamaan koko säästöpossunsa auttaakseen sairasta setäänsä? Hän ei tehnyt siitä numeroa. Hän ei rikkonut possua, hän ei kerskaillut. Hän vain halusi antaa kaikkensa. Se oli poika, jonka sydän oli jo valmiiksi taivaassa, koska hän ymmärsi, että kaikki, mitä meillä on, on lahjaa. Hän ei ollut vain poika, joka rakasti koodaamista tai lentokoneita; hän oli poika, jonka sydän oli avoin ja antelias. Se tarjous – se halu luopua kaikesta rakkauden tähden – on se perintö, jota te kannatte. Se on se 'uusi laulu', jota taivaan vanhimmat laulavat.
Ryan, rakas veli, sinä olet kulkenut tätä tietä Benjaminin rinnalla. Tiedän, että on päiviä, jolloin tuntuu, ettei kukaan muu ymmärrä sitä tyhjyyttä, joka viereisestä huoneesta kuuluu. Mutta tiedä tämä: sinä olet Benjaminin veli, ja se yhteys on vahvempi kuin kuolema. Kun katsot lentokoneen nousua, kun näet jotain, mikä saa sinut hymyilemään, tiedä, että se on Benjamin, joka on siinä läsnä. Hän ei ole kadonnut. Hän on siirtynyt sinne, missä ei ole enää sairaaloita, ei enää kyyneleitä, vaan se täydellinen rauha, jota hän nyt nauttii. Älä pelkää elää. Älä pelkää unelmoida. Sinun elämäsi on jatkoa sille valolle, joka Benjaminissa paloi.
Jeesus sanoo evankeliumissa, että ihmiset 'riippuivat hänen sanoissaan'. He etsivät valoa, he etsivät totuutta. Benjamin etsi myös. Hän etsi tietoa, hän etsi ymmärrystä, hän etsi yhteyttä. Nyt hän on löytänyt sen, mitä me vasta tavoittelemme. Hän on löytänyt sen rauhan, joka ylittää kaiken ymmärryksen. Benjamin on kotona. Hän ei enää tarvitse meidän huoltamme, mutta hän tarvitsee meidän rakkauttamme, joka muuttuu rukoukseksi.
Kun astutte tänään ulos tästä pyhästä hetkestä, ottakaa mukaanne tämä: olkaa lempeitä itsellenne. Antakaa itsellenne lupa hengittää. Jumala ei ole kääntänyt kasvojaan pois. Hän on se, joka kantaa teitä silloin, kun omat jalat eivät enää kanna. Benjaminin elämä oli kuin se kaivo, 'Giếng Gioan Baotixita', joka on porattu hänen nimissään kaukana Vietnamissa. Se vesi, joka sieltä nousee, tuo elämää niille, jotka ovat janonneet. Benjaminin rakkaus ei päättynyt siihen päivään, kun hän lähti. Se virtaa yhä. Se auttaa niitä, joilla on hätä. Se on se elävä vesi, joka kastelee teidänkin sydämenne, vaikka ne olisivat kuinka kuivia.
Te ette ole yksin. Teitä kannattelee sama Jumala, joka otti Benjaminin vastaan taivaan juhlaan. Hän ei ole kaukana. Hän on tässä, teidän keskellänne, teidän kyyneleissänne, teidän kaipauksessanne. Luottakaa siihen, että Benjamin on turvassa, ja että te olette turvassa. Pitäkää kiinni toisistanne, pitäkää kiinni toivosta, ja antakaa Jumalan rakkauden olla se voima, joka kantaa teitä huomiseen. Seuraava askel on pieni: hengitä, rukoile ja luota. Benjamin on kotona, ja hän odottaa teitä siellä, missä kyyneleet on pyyhitty pois. Aamen.
For the intentions entrusted to Ben on our prayer wall:
Vapahtajan käskystä ja jumalallisesta opetuksesta rohkaistuneina uskallamme sanoa:
Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille anteeksi meidän velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Aamen.
Herra siunatkoon meitä, varjelkoon meitä pahalta ja johdattakoon meidät iankaikkiseen elämään. Aamen.
✝ Siunatkoon teitä kaikkivaltias Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Aamen.