Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. Olkoon teillä rauha ja lohdutus Jumalalta, Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
Herra, armahda meitä. Kristus, armahda meitä. Herra, armahda meitä.
Kuvitelkaa hetki, kun seisotte kirkkaana, aurinkoisena päivänä suuren lentokentän tarkkailualueella. Katsotte ylös taivaalle, missä Boeing 737 nousee pilvien läpi, ja tunnette sen pienen värinän rinnassanne – sen saman innostuksen, joka täytti Benjaminin aina, kun hän seurasi lentokoneiden nousua ja laskua. Hän ei nähnyt niissä vain metallia ja moottoreita; hän näki niissä mahdollisuuksia, unelmia, 'con chim airlinesin' kaltaisia suuria seikkailuja, joita hän koodasi ja suunnitteli omassa hiljaisessa maailmassaan. Tänään, pyhäinpäivänä, me emme katso vain ylös lentokoneita, vaan me katsomme ylös siihen suureen pilveen todistajia, josta Ilmestyskirja puhuu: siihen lukemattomaan joukkoon, joka seisoo valtaistuimen edessä valkoisissa vaatteissa.
Johannes näkee näyn, jota kukaan ei voi laskea. Hän näkee ihmisiä kaikista kansoista ja kielistä. Ja kun hän kysyy, keitä he ovat, vastaus on selvä: 'Nämä ovat ne, jotka tulevat suuresta ahdistuksesta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.' Tänään, neljä kuukautta sen kesäkuun päivän jälkeen, kun Benjamin siirtyi tästä ajasta iankaikkisuuteen, me tunnemme tuon ahdistuksen painon. Mutta tänään meidät kutsutaan katsomaan ohi tuon ahdistuksen, suoraan siihen kirkkauteen, jossa Ben nyt lepää. Hän ei ole enää se poika, joka taisteli sairauden kanssa; hän on se poika, joka on saanut valkoisen vaatteen, jonka Karitsa on puhdistanut.
Benjamin oli poika, jonka äly loisti kuin kirkas tähti. Hän oli nuori mies, joka ymmärsi logiikkaa, koodia ja monimutkaisia rakenteita tavalla, joka hämmästytti meitä kaikkia. Mutta muistakaa, mikä teki hänestä sen Benin, jota me rakastamme: se oli hänen sydämensä, joka oli niin suuri, että se ei mahtunut vain hänen omaan elämäänsä. Ajatelkaa sitä muistoa, kun hän 15-vuotiaana tarjoutui antamaan koko säästöpossunsa auttaakseen sairasta setäänsä. Hän ei rikkonut sitä, hän ei tehnyt siitä suurta numeroa, hän vain tarjosi kaiken, mitä hänellä oli. Se oli poika, joka ymmärsi, mitä tarkoittaa olla 'puhdassydäminen', josta Jeesus puhuu vuorisaarnassa. Hän ei etsinyt omaa etuaan; hän etsi tapoja rakastaa.
Alan ja Thao, te tiedätte sen hiljaisuuden, joka täyttää kodin. Te tiedätte sen kaipauksen, joka iskee silloin, kun aurinko laskee ja huone jää tyhjäksi. Ja tiedän, että joskus, kun yö on hiljaisin, mieleenne hiipii se raskas kysymys: 'Olisinko voinut huomata jotain aiemmin? Olisinko voinut suojella häntä enemmän?' Kuunnelkaa minua nyt tarkasti, sillä tämä on pyhäinpäivän totuus teille: Jumala ei syytä teitä. Sairaus, joka vei Benjaminin, ei ollut teidän syynne, se ei ollut teidän epäonnistumisenne, eikä se ollut mikään rangaistus. Kuten Jeesus opetti, kun opetuslapset kysyivät sokeasta miehestä: 'Ei hän eikä hänen vanhempansa ole tehneet syntiä.' On olemassa kipua, joka on täysin inhimillisen hallinnan ulkopuolella. Te olette olleet Benin elämän uskollisimmat ja rakastavimmat suojelijat. Te olette pitäneet hänen kädestään jokaisella askeleella. Laskekaa se syyllisyyden taakka maahan, sillä Isä ei ole pannut sitä teidän harteillenne. Te olette vapaita. Vapaita suremaan ilman syyllisyyttä, vapaita muistamaan Benin hymyä ilman varjoja.
Jeesus sanoo evankeliumissa: 'Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan.' Benjamin oli juuri tällainen. Hänen uteliaisuutensa, hänen kykynsä nähdä maailman kauneus ja hänen halunsa auttaa muita olivat merkkejä siitä, että hän kantoi taivaan valoa jo täällä. Kun hän nyt näkee Jumalan kasvoista kasvoihin, hän ei ole kaukana. Hän on lähempänä kuin koskaan. Hän on se lempeä ääni, joka kuiskaa teidän sydämeenne silloin, kun tuntuu, ettei voimia enää ole.
Ryan, rakas veli, sinä olet Benin paras ystävä. Sinä tiedät, millaista on jakaa elämä, matkat, nauru ja se syvä yhteys, joka veljeksillä on. Kun katsot taivaalle, kun kuulet isäsi kertomia tarinoita tai kun katsot jotain, mikä muistuttaa sinua Benistä – lentokoneita, koodia tai vain jotain pientä, mikä saa sinut hymyilemään – tiedä, että se on Benin tapa tervehtiä sinua. Älä pelkää elää, älä pelkää unelmoida. Sinussa asuu sama valo, sama äly ja sama hyvä sydän. Ben on ylpeä sinusta, ja hän on sinun kanssasi joka päivä.
Meidän uskomme tänään on se, että kuolema ei ole loppu, vaan portti. Kuten Paavali kirjoittaa, me olemme nyt Jumalan lapsia, mutta se, mitä meistä tulee, ei ole vielä paljastunut. Benjamin on jo nähnyt sen, mikä meille on vielä lupaus. Hän on siellä, missä ei ole kyyneleitä, ei sairautta, ei turbulenssia, vain se ikuinen rauha, jota hän etsi ja jota hän nyt saa hengittää täysin siemauksin.
Kun astutte tänään ulos täältä, viekää mukananne tämä yksi pieni asia: olkaa lempeitä itsellenne. Älkää kantako taakkoja, joita Isä ei teiltä pyydä. Kun katsotte taivaalle, muistakaa Benin hymy – se sama hymy, joka teki jokaisesta päivästä kirkkaamman. Ben on kotona, ja hän odottaa teitä. Hän on se tähti, joka loistaa kirkkaimmin, ja hän on se ääni, joka sanoo: 'Älkää pelätkö, minä olen hyvässä paikassa.' Eläkää nyt, rakastakaa toisianne ja luottakaa siihen, että Jumalan rakkaus, joka piti Benin kädestä kiinni täällä, pitää teistä kiinni nyt ja aina. Aamen.
For the intentions entrusted to Ben on our prayer wall:
Vapahtajan käskystä ja jumalallisesta opetuksesta rohkaistuneina uskallamme sanoa:
Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille anteeksi meidän velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Aamen.
Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä kaikelta pahalta, ja johdattakoon meidät iankaikkiseen elämään. Aamen.
✝ Siunatkoon teitä kaikkivaltias Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Aamen.