Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. Rauha teille, jotka olette kokoontuneet tänään etsimään lohdutusta ja lepoa Herran edessä.
Herra, sinä olet hyvä paimen, armahda meitä. Kristus, sinä olet kuoleman voittaja, armahda meitä. Herra, sinä olet meidän toivomme, armahda meitä.
Me kaikki olemme joskus seisseet katsomassa, kun jokin suuri ja painava nousee ilmaan. Se on kuin ihme, kun lentokone, teräksinen ja raskas, irrottaa otteensa maasta ja kohoaa kohti pilviä. Benjamin Vo rakasti tätä hetkeä. Hän oli poika, joka ei vain katsonut lentokoneita kiitotien reunalla isänsä rinnalla; hän ymmärsi niiden logiikan, niiden koodin ja sen vapauden, jota ne edustivat. Hän haaveili 'con chim airlinesista', omasta lentoyhtiöstä, ja siinä unelmassa oli jotain syvästi viatonta ja kaunista. Se oli pojan unelma, joka halusi kurottaa korkeammalle, pois maallisesta painovoimasta, kohti jotain puhtaampaa ja avoimempaa.
Tänään, Kristuksen, kaikkeuden Kuninkaan juhlassa, meidät kutsutaan katsomaan taivaalle – mutta emme enää lentokoneiden, vaan Kuninkaan perässä. Profeetta Hesekiel puhuu meille tänään paimenesta, joka ei istu etäällä valtaistuimellaan, vaan joka kulkee itse lampaidensa keskuudessa. 'Minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen', sanoo Herra. Tämä ei ole kaukainen hallitsija. Tämä on paimen, joka tuntee jokaisen polun, jokaisen pimeän laakson ja jokaisen väsyneen askeleen. Hän etsii eksyneet, hän sitoo haavoittuneet, hän hoitaa sairaat. Hän on Kuningas, jonka valtaistuin on risti, ja jonka valtakunta on rakennettu rakkaudesta, joka ei koskaan hylkää.
Alan ja Thao, ja sinä rakas Ryan, tiedän, että viisi kuukautta sitten maailmanne muuttui. Se on ollut aikaa, jolloin olette joutuneet opettelemaan elämää ilman Benjaminia, ilman hänen hymyään, ilman hänen uteliasta mieltään, joka ratkoi monimutkaisia AWS-ympäristöjä kuin ne olisivat olleet leikkiä. Tiedän, että on ollut öitä, jolloin hiljaisuus huoneessa tuntuu huutavan. On ollut hetkiä, jolloin syyllisyyden varjo on yrittänyt hiipiä sydämeenne. Se kuiskaa: 'Olisinko voinut huomata aiemmin? Olisinko voinut suojella häntä enemmän?' Kuunnelkaa minua nyt, sillä tämä on totuus, jonka teidän on kuultava: se ääni ei tule Jumalalta. Se on surun petollinen ääni. Benjaminin sairaus ei ollut teidän syynne. Se ei ollut rangaistus, se ei ollut teidän epäonnistumisenne. Se oli inhimillisen elämän särkymistä, joka on täysin meidän hallintamme ulkopuolella. Kuten Jeesus opetti sokeasta miehestä: 'Ei hän eikä hänen vanhempansa ole tehneet syntiä.' Laskekaa se kivi maahan. Jumala ei syytä teitä. Benjamin ei syytä teitä. Te olette rakastaneet häntä tavalla, joka on heijastanut Jumalan omaa rakkautta. Se rakkaus on pyhää, ja se on se side, joka pitää teidät yhdessä nyt ja iankaikkisesti.
Benjamin oli poika, jonka sydän oli poikkeuksellisen suuri. Muistatteko, kun hän 15-vuotiaana halusi antaa koko säästöpossunsa auttaakseen sairasta setäänsä? Hän ei tehnyt sitä kerskaillakseen. Hän ei rikkonut possua, hän ei tehnyt siitä numeroa. Hän vain tarjosi sen, koska hän ymmärsi, että rakkaus tarkoittaa toisen asettamista itsensä edelle. Se oli poika, jonka mieli oli terävä kuin matemaattinen yhtälö, mutta jonka sydän oli pehmeä kuin lapsella. Hän oli valmis antamaan kaikkensa. Ja nyt, kun katsomme evankeliumia, jossa Kuningas sanoo: 'Mitä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle', me näemme Benjaminin siinä valossa. Hän ei ehkä tiennyt sitä, mutta jokainen hänen pieni tekonsa, jokainen hymynsä, jokainen hetki, jolloin hän oli läsnä toiselle, oli palvontaa Kuninkaalle.
Evankeliumin Kuningas ei tuomitse suuruuden perusteella. Hän ei kysy, kuinka paljon olet saavuttanut, kuinka älykäs olet ollut tai kuinka monta lentokonetta olet spotannut. Hän kysyy: 'Olitko läsnä? Rakastitko? Avoitko sydämesi?' Benjamin oli. Hän oli läsnä. Hän kantoi mukanaan sitä valoa, josta Paavali puhuu toisessa lukukappaleessa: Kristus on kuolleista nousseiden esikoinen. Kuolema ei ole loppu. Se on vain ovi, jonka Kristus on avannut. Ja Benjamin on astunut tuosta ovesta. Hän on nyt siellä, missä ei ole enää sairaaloita, ei enää kipua, ei enää 'con chim airlinesin' unelmia, vaan se todellisuus, jota nuo unelmat vain heijastivat. Hän on kotona.
Ryan, sinä olet Benjaminin veli. Sinun elämäsi on kantanut ja kantaa edelleen sitä iloa, jota te jaoitte. Kun katsot taivaalle, kun näet lentokoneen, kun teet jotain, mikä sytyttää sinut, tiedä, että se on Benjamin, joka on siinä läsnä. Hän ei ole kadonnut. Hän on siirtynyt sinne, missä Jumala on kaikki kaikessa. Älä pelkää elää. Älä pelkää unelmoida. Sinun elämäsi on jatkoa sille valolle, joka Benjaminissa paloi. Älä kanna surua yksin, vaan jaa se veljesi kanssa, joka on nyt lähempänä Jumalaa kuin koskaan.
Monet teistä, jotka olette täällä, kannatte omia raskaita ristienne. Ehkä tekin olette menettäneet jonkun, kenties olette sairaita tai yksinäisiä. Kuunnelkaa tätä: Kuningas, jota me tänään juhlimme, on paimen, joka tuntee jokaisen teistä nimeltä. Hän ei ole unohtanut teitä. Hän ei ole hylännyt teitä. Hän on se, joka kantaa teidät kotiin, vaikka tie tuntuisi kuinka pimeältä. Benjaminin elämä, lyhyt mutta kirkas, on kuin merkki tiellä. Se muistuttaa meitä siitä, että elämän arvo ei mitata vuosissa, vaan siinä rakkaudessa, jonka olemme antaneet ja vastaanottaneet.
Benjaminin muisto elää myös siinä 'Giếng Gioan Baotixita' -kaivossa, joka on porattu hänen nimissään Vietnamissa. Se vesi, joka sieltä nousee, tuo elämää niille, jotka ovat janonneet. Se on Benjaminin perintö: elävä vesi, joka ei lakkaa virtaamasta. Se on merkki siitä, että rakkaus on vahvempi kuin kuolema. Se on merkki siitä, että Benjaminin elämä jatkaa hedelmän kantamista, vaikka hän ei ole enää täällä fyysisesti. Alan, Thao, teidän surunne on suuri, mutta teidän rakkautenne on vielä suurempi. Antakaa tuon rakkauden virrata, antakaa sen kantaa teitä, antakaa sen olla se vesi, joka kastelee teidänkin sydämenne, kun ne tuntuvat kuivilta.
Lopuksi, haluan sanoa teille tämän: Kun astutte tänään ulos tästä pyhästä hetkestä, ottakaa mukaanne yksi pieni, mutta varma asia. Benjamin on turvassa. Hän on Kuninkaan sylissä. Hän on kotona. Ja te olette myös turvassa. Jumala pitää teistä huolen. Älkää yrittäkö ymmärtää kaikkea, älkää yrittäkö vastata kaikkiin kysymyksiin tänään. Lepätkää vain Jumalan lupauksessa: 'Hänelle kaikki ovat elossa.' Pitäkää kiinni toisistanne. Pitäkää kiinni toivosta. Ja kun ilta tulee, kun hiljaisuus laskeutuu, muistakaa, että Benjamin on siellä, missä ei ole enää kyyneleitä, vaan ikuinen ilo. Hän odottaa teitä. Ja sillä välin, hän on teidän kanssanne rukouksessa, jokaisessa hengenvetoja, jokaisessa rakkauden teossa, jonka teette toisillenne. Olkaa lempeitä itsellenne. Jumala on hyvä, ja hänen rakkautensa on vahvempi kuin mikään menetys. Aamen.
For the intentions entrusted to Ben on our prayer wall:
Vapahtajan käskystä ja jumalallisesta opetuksesta rohkaistuneina uskallamme sanoa:
Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille anteeksi meidän velkamme, niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Aamen.
Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä, ja antakoon teille rauhansa. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
✝ Siunatkoon teitä kaikkivaltias Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Aamen.